Projektin tavoitteena on että etä- ja joustotyön avulla luodaan uusia työmahdollisuuksia, mikä omalta osaltaan antaa paremmat mahdollisuudet pitää maaseutu asutettuna ja elinvoimaisena niin maaseutukunnissa kuin -kaupungeissa asuville ihmisille sinne mahdollisesti muuttaneille ja muuttaville ihmisille ja yrityksille. Tavoitteisiin kuuluu myös saada vetovoimaa, jotta korkean tason tietämys pysyy alueella ja sitä voidaan kehittää siellä.

Etä- ja joustotyö on eräs keino, jonka avulla edellä mainittu tavoite yhdessä muiden keinojen kanssa näyttäisi olevan saavutettavissa. Tosin se edellyttää yhteiskunnan taholta voimakasta panostusta samanaikaisesti monessa muodossa ja monella toiminnan tasolla. Toisaalta tarvitaan jatkossa vähintään yhtä voimakasta panostusta yksityisen yrityssektorin taholta etätyön edistämiseen. Siitä saatavat hyödyt ja kustannussäätiöt yritysten kannalta ei ole varaa jättää käyttämättä.

Euroopan unionin Valkoiset kirjat ja ns. Bangermanin korkean tason esittämät keskeiset kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäjät ovat etätyö ja etäopiskelu, joten näyttäisi Suomessakin olevan syytä aikaisempaa vahvemmin soveltaa ja kokeilla etätyötä ja etäopiskelua sekä myös tutkia niiden vaikutuksia mm. yritysten kilpailukykyyn, työn tuottavuuteen, poissaolojen vähentämiseen sekä henkilöstön työtyytyväisyyteen, työssä pysymiseen ja omaan ajankäytön hallintaan.

Tässä projektisuunnitelmassa kuvataan eräs malli etä- ja joustotyön edistämiseen Suomessa, minkä etätyö esiselvitystyöryhmä on työssään parhaimmaksi malliksi nähnyt. Malli perustuu soveltuvilta osin, huomioon ottaen eri olosuhteen, varsinais-Suomen saariston etä- ja joustotyöprojektin kokemuksiin, Lievestuoreen tietoturvan kokemuksiin ja Suomen 4H-liiton etätyönedistämisprojektin kokemuksiin. Tarkoituksena on myös verkottua Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.

Projektin vastaava suunnittelija

Olavi Oja

Keski-Pohjanmaan Maaseutuelinkeinopiirin rahoittaman käynnistettiin Kaustisen, Kokkolan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan Seutukuntien alueella etätyön selvitys vuoden 1994 lopulla. Keski-Pohjanmaa Liitto, Keski-Pohjanmaan Maaseutuelinkeinopiiri ja Juha-Viivakoodi Oy koordinoivat tämän esiselvityksen, minkä pohjalta tämä projektisuunnitelma on tehty.

Etätyömahdollisuuksien kehittäminen

Tavoitteena on suunnata työtä, yritysten verkottumista ja uutta työkulttuuria edistäviä toimenpiteitä siten, että ne luovat uusia työpaikkoja, parantavat ihmisten ja yritysten toimintaedellytyksiä, lisäävät koulutusmahdollisuuksia ja tukevat asuttuna pitämistä.

Työ tehostuu, mutta hajautuu

Työ tavoitteet ja muodot muuttuvat. Automaatio ja tietotekniikka ovat vierittäneet aineellista tuotantoa ihmisiltä koneille. Nyt tietotekniikka ja tietoliikenne hajauttavat perinteistä paperityötä toimistoista koteihin, konttoreihin ja etätyökeskuksiin.

Työ tehostuu

Etätyön pioneerit ovat mitanneet työn huimaa tehostumista - ainakin niillä henkilöillä, joille kotona työskentely sopii. Tehostumisluvut liikkuvat useissa arvioissa 30 - 40 prosentin tienoilla. Varovaisimmat arviot jäävät 10 prosentin tietämiin, kun uutuuden tuoma into ja kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat siivotaan pois.

Mitä etätyö tai joustotyö on ?

Etätyössä tehdään työ etäällä työnantajasta, joko työsuhteessa tai alihankintasuhteessa. Osa viikottaisesta työajasta tai koko aika työskennellään tavanomaisen työpaikan tai toimeksiantajan ulkopuolella. Etätyöpiste on lähellä työntekijää, jolloin työntekijä voi vaikuttaa päivittäiseen työaikaansa. Etätyötä seurataan tulosten ja niiden laadun perusteella. Koska etätyöntekijä ei ole jatkuvassa henkilökohtaisessa yhteydessä työtovereihinsa, tiedon kulku ja kommunikointi tapahtuu pääasiallisesti tietoliikenneyhteyksin.

Työ työntekijän luo

Tavanomaisessa työssä sovitaan kiinteästä työajasta ja työpaikasta ja työ tehdään työnantajan johdolla ja valvonnassa. Etätyössä työaika ja työpaikka ovat joustavia. Seuranta tapahtuu työn tuloksien ja niiden laadun perusteella.

Säästö motivoi

Siirtymisestä etätyöhön motivoi säästö, työvoiman, tila- ym. kiinteissä kustannuksissa. Vaivalloinen ja yhä enemmän aikaa vaativien työmatkojen väheneminen tai jääminen pois, mahdollisuudet tehdä työ itse kullekin soveliaimpina aikoina sekä parempi tehokkuus ja viihtyvyys. Pakokaasujen päästöt vähenevät sitä mukaa, kun liikenne tiedon valtatiellä lisääntyy.

Tärkeintä on vuorovaikutus

Teollisen yhteiskunnan vaatima tehokkuus yhteisiin työpisteisiin. Näin siksi, että toimiakseen tuotantoelämä tarvitsee tehokasta tiedonvaihtoa, mikä aikanaan vaati fyysistä läheisyyttä. Nyt on toisin. Laajenevat ja tehostuvat tietoliikenneyhteydet ja ennen kaikkea tietokoneiden tuomat uutuudet vuorovaikutteiset muodot murtavat hyvää vauhtia perinteisiä kuvioita. Enää ei tarvita edes paperia sanomien ja dokumenttien välittämiseen. Internet-sähköposti toimii ja maailmanlaajuisena.

Uudenlaista organisaatiota

Etätyöntekijät luokitellaan yleisesti neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on perinteisen mallin mukaan itsenäinen yrittäjä, esimerkiksi freelance-työntekijä tai konsultti. Toiseen ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka etätyön avulla ansaitsevat voita leivän päälle eli vakityön ohessa tekevät kotona lisätöitä eri tahoille. Kolmannen ryhmän muodostavat suoraan työnantajan alaisuudessa kotoa käsin toimivat henkilöt, esimerkiksi erilaisten tietoaineistojen tallentajat. Neljäs ryhmä on työnarkomaanien ylin kasti henkilöt, joille ei ns. virka-aika riitä, vaan yritykselle tehtyä työtä jatketaan kotitoimistossa yön tunteina. Kaikille näille etätyöntekijöille ei tietokone ole välttämättömyys; tietoliikenteen primitiivisemmät muodot eli puhelin ja telefax riittävät usein. Tietokone ja modeemi ovat tietysti huikea työn ja yhteyksien tehostaja.

Yksin yhdessä

Parhaat ideat ja uudet ajatusmallit syntyvät usein yksinäisyydessä, mutta samalla ne kaipaavat heti pääsyä muiden ihmisten mitattavaksi. Siksi esimerkiksi Internet tapaiset kaikkien ulottuvilla olevat tietoliikenneverkot ovat tuomassa maailmaan aivan uutta kulttuuria; uudet ideat voivat levitä läpi maailman parissa päivässä. Samalla tavalla yrityspuolella tuotekehitystiimit voivat käyttää etätyötä hyväksi. Kehitystyötä tehdään yksin luovassa vapaudessa, mutta uusia virikkeitä ja ideoita saadaan verkosta. Samalla tulokset tuodaan verkkoon muiden arvioitavaksi. Tässä mallissa näkyy myös selvästi yksi etätyön olennainen piirre; sinut punnitaan lähes täysin sen mukaan, mitä saat aikaan, ei sen mukaan millainen olet henkilönä.

PROJEKTISUUNNITELMA

Projektin vetäjä

Projektin vetäjänä toimii YTOL-Instituutin nimeämä henkilö. Hän koordinoi työnsuunnittelijoiden tehtäväkentät. On yhteydessä säännöllisesti etätyökeskuksiin (Lohtaja, Sievi, Lestijärvi ja Reisjärvi) ja pitää kuukausikokoukset työnsuunnittelijoiden kanssa, missä annetaan myös opastusta työnsuunnittelijoille. Projektin vetäjä kehittää myös työnsuunnittelijoiden raporteista arviointimenetelmät etätyön edistymisestä.

Organisaatio

YTOL-Instituutti kehittää projektiorganisaatio Ylivieskan teknillisen oppilaitoksen, Kokkolan teknillisen oppilaitoksen ja Chydenius Instituutin kanssa siten, että Keski-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Keskipohjanmaan Maaseutupiiri ovat projektiorganisaation ohjausryhmässä mukana.

Työn suunnittelijat

Työn suunnittelija sijoittuu seutukunnan etätyökeskukseen, mihin Chydenius-Instituutti hänet palkkaa. Työnsuunnittelijan tehtävänä on hakea yrityksistä ja laitoksista etätyöhön soveltuvia toimeksiantoja ja niihin sopivia työntekijöitä apunaan projektin vetäjä. Työ tapahtuu: lehti-ilmoituksin, työvoimatoimistojen listoilta, yleisötilaisuuksiin jne. Työn suunnittelijat toimivat myös kouluttajina ja luennoijina etätyökurssilla.

Tietojärjestelmän rakentaminen

Ensimmäisen vuoden aikana rakennetaan työnsuunnittelijoille (Lohtaja, Sievi, Lestijärvi ja Reisjärvi) ja projektin vetäjälle atk-järjestelmä etätyön toimeksiantajien ja etätyön tekijöiden rekisteriksi ja työvälineeksi. Tähän palkataan projektin vetäjän alaisuuteen atk-suunnittelija vuoden määräaikaisella sopimuksella. Tietojärjestelmän rakentamisen yhteydessä selvitetään Turun atk-järjestelmän sopivuus tämän projektin käyttöön.

Etätyökeskukset

Lohtaja perustaa Kokkolan seutukunnan etätyökeskuksen, mihin työn suunnittelija sijoittuu. Etätyökeskus kalustetaan normaalin konttorikalustuksen lisäksi riittävän tasokkaalla tietokonelaitteistolla, mistä on hyvät tietoliikenneyhteydet projektin vetäjälle ja muihin etätyökeskuksiin.

Projektin vetäjä huolehtii, että etätyökeskukset keskittyvät kukin omaan toimialueeseen sekä maantieteellisesti että toiminnallisesti. Toiminnallisia alueita voisivat olla: julkishallinto, palveluyritykset, maatilat, puuteollisuus, metalliteollisuus jne. Toiminta suunnataan sellaisille alueille, että kohtuullisen ajan jälkeen etätyökeskukset saavat toiminnastaan tulorahoituksen ja pystyvät toimimaan ilman julkista tukirahoitusta.

Etätyökoulutus

Työnsuunnittelijoiden saamia etätöitä tekemään järjestetään 20 hengen kurssi, mihin projektin vetäjä nimetään kurssin johtajaksi, ja työnsuunnittelijat ovat myös kouluttajina ja luennoijina. Kurssilla opetetaan tietotekniikkaa, yrittäjyyttä ja työlainsäädäntöä. Tämän lisäksi kurssilaiset kiertävät yrityksiä projektin vetäjän ja työnsuunnittelijoiden avustuksella sekä tekevät saatuja toimeksiantoja etätyönä kurssilla.

Jo hakuvaiheessa kurssille pyritään ottamaan sellaisia kurssilaisia, jotka kurssin jälkeen voisivat starttirahan turvin perustaa oman yrityksen, koska kurssilla painotetaan itsensä työllistämistä, yrityksien verkottumista ja uusyrittäjyyttä.

BUDJETTI

				Kokonaiskustannukset
Vuokrat					24 000		
Puhelin ja tietoliikenne		48 000
Matkat ja tiedottaminen			68 000
Asiantuntijat ja tekninentuki		35 000
Koneet ja kalusto			55 000
Tietoliikenteen käyttöönotto		22 000
Atk-ohjelmat				11 000
 
YHTEENSÄ				263 000


RAHOITUS
			VUOSI 1996	VUOSI 1997
Rakennetuki		83 750		47 750
Seutukuntatuki		83 750		47 750

TAVOITE

Kahden vuoden aikana neljän etätyökeskuksen toiminta ja toimintamenetelmät ovat vakiintuneet. Kahden etätyökurssin kautta neljäkymmentä henkilöä on perehdytetty uusyrittämiseen, yritystoimintaan ja etätyöntekoon. Näistä osa ovat perustaneet oman yrityksen ja osa toimii työsuhteessa. Yrittäjille on luotu etätyön käytön mahdollisuudet.

AIKATAULU

Vuoden 1995 elokuun alussa etätyökeskuksien kunnanjohtajille pidettiin tiedotustilaisuus ja elokuun lopussa ja syyskuun alussa Seutukunnan ohjausryhmät käsittelivät etätyöhankkeen ja hyväksyivät projektin seutukuntien kehittämissuunnitelmiin.

Etätyökeskukset aloittavat toiminnan keväällä 1996.

ALUEIDEN VERKOTTUMINEN

Syvennetään yhteyttä valtakunnalliseen etätyöryhmän tavoitteisiin alueiden verkottumisessa siten, että Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa verkottaudutaan. Tutkitaan mahdollisuutta verkottua Turun flexi marketing järjestelmään.

LOPPUYHTEENVETO

Juha Viivakoodin osalta sopinut sekä työnantajalle Helsingissä että etätyöntekijöille Sievissä. Tätä projektin kokemukset, missä etätyöntekijöitä on noin 230 ja heidän osaamisalueitaan on mm. tekstinkäsittely, kirjanpito, palkanlaskenta, cad-cam-ohjelmointi, graafinen suunnittelu, kielen käännöstyö. Noin 50 etätyöntekijää suunnittelee lähiaikoina ryhtyvät itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja loput tekevät toimeksiantoja työsuhteessa. Toimeksiantajia on ollut noin 200, joista runsaat 40 on antanut etätyöntekijälle kokoaikaista alihankinta- tai työsuhdetyötä ja loput ovat olleet satunnaisia ja tilapäiviä toimeksiantoja.

Etätyökeskuksien kunnat on valittu siten, että työryhmä on perehtynyt seutukuntien osaamis- ja painopistealueisiin. Valitut kunnat ovat osoittaneet tietotekniikan tietämystä ja panostaneet jo nyt tälle alueelle. Kaikista etätyökeskuksen kunnista löytyy tietoteknistä osaamista siinä määrin, että tarvittava tietotekninen tuki löytyy kunnasta.

Etätyöprojektia edistää kaikkien neljän seutukunnan alueverkkoprojektit, mitä Ylivieskan ja Kokkolan teknilliset oppilaitokset työstävät Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan Liittojen koordinoimana.

Projektisuunnitelmassa on alustavasti keskusteltu sekä Oulun että Vaasan työvoimapiirien kanssa. Työvoimapiirit ovat olleet kiinnostuneita projektista. Heiltä on tullut merkittäviä näkökohtia projektisuunnitelmaan ja ovatkin kehottaneet jatkamaan projektin viemistä eteenpäin.

Koko hankkeen puitteet suunnitellaan rahoitettavaksi julkisin varoin, mutta huomioitavaa on, että itse etätyön tuloksena syntyvät toimeksiannot syntyvät ilman julkista tukea. Etätyökeskuksien tehtävät suunnitellaan toteutettavaksi siten, että jatkossa ne toimisivat ilman julkista tukea. Projektin eräänä tavoitteen onkin selvittää millä edellytyksillä ja ehdoilla etätyöntekijät ja etätyökeskukset itsenäisesti ja toistensa kanssa eri tavoin verkottumalla kykenevät tulevaisuudessa liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan maaseutukunnissa.

Työryhmä on nyt tärkeäksi myös työnsuunnittelijoiden opastamisen tehtäväänsä. Tässä voisi olla järkevää etätyökeskuksien alkuvaiheessa työn suunnittelijoille saada lyhyt kurssi etätyöhön liittyvistä asioista. Etätyön tekijän kannalta on myös nähty koulutuksen jatkaminen tärkeäksi varsinkin silloin kun etätyöntekijä kurssin päätyttyä jatkaa itsenäisenä yrittäjänä.